ylänne
substantiivi
-
Kohonnut alue maanpinnasta, usein korkeampi kuin ympäröivä maasto.
Rakensimme talon kauniille ylänteelle.
Taivutus
yks. nom. ylänne, yks. gen. ylänteen, yks. part. ylännettä, yks. ill. ylänteeseen, mon. gen. ylänteiden ylänteitten, mon. part. ylänteitä, mon. ill. ylänteisiin ylänteihin.
Esimerkit
Vaelsimme ylänteelle katsomaan maisemia.
Ylänteellä kasvaa harvinaisia kasveja.
Näköala ylänteeltä on upea.
Etymologia
Johdos sanasta 'ylä'
Käännökset
| englanti |
An elevation. |
Läheisiä sanoja
ylämaalainen, ylämäki, ylänkö, ylänne, ylänurkka, ylänurkkalaukaus