weakling
substantiivi
-
heikko, voimaton tai alistuva henkilö; usein käytetään halventavassa merkityksessä.
Hänet tunnettiin heikkona ihmisenä, joka ei koskaan puolustanut itseään, ja muut kutsuivat häntä heikoksi.
Synonyymisanakirja
weakling
-
henkilö, ihminen, henki, lässyttäjä, nynny, pehmo, nahjus, tallukka, rääpäle, myötäilijä, mammanpoika, pelkuri, itkupilli, nössö.
Mitä tarkoittaa
Heikkous viittaa fyysiseen tai henkiseen voiman puutteeseen. Heikkona ihmisenä voidaan pitää henkilöä, joka ei kykene vastustamaan paineita tai puolustamaan itseään. Tämä termi voi sisältää myös sosiaalisen heikkouden, jossa henkilö on alttiimpi muiden mielipiteille tai vaikutuksille. Heikkous voi olla seurausta monista tekijöistä, kuten kasvatuksesta, ympäristötekijöistä tai henkilökohtaisista kokemuksista. Vaikka 'heikkous' voi olla negatiivinen termi, se voi myös viitata haavoittuvuuteen, joka on inhimillinen ominaisuus.
Käännökset
| englanti |
rääpäle
weak, either physically, morally or mentally |