väkänen
substantiivi
-
Pieni väkä, piikki tai terävä osa.
Ruusun varressa oli pieniä väkäsiä.
Taivutus
yks. nom. väkänen, yks. gen. väkäsen, yks. part. väkästä, yks. ill. väkäseen, mon. gen. väkästen väkäsien, mon. part. väkäsiä, mon. ill. väkäsiin.
Esimerkit
Viulusta puuttui väkänen.
Hän etsi väkästä laatikosta.
Väkänen rikkoi sen.
Käännökset
| englanti |
barb |
| kreikka | γαλόνι qualifier insignia of rank |
| venäjä | шеврон qualifier insignia of rank, шип (m), колю́чка (f), зубе́ц (m) |
| saksa | Widerhaken (m) |
Liittyvät sanat
väkäsellinen, väkäLäheisiä sanoja
väkä, väkäleuka, väkäleukainen, väkänen, väkäpäinen, väkäsellinen