voihkinta
substantiivi
-
Voihkinta tarkoittaa valittavaa tai surullista ääntelyä, usein liittyen tuskaan tai kärsimykseen.
Hän kuuli voihkinnan yössä ja meni tutkimaan, mikä oli vialla.
Mitä tarkoittaa
Voihkinta on ilmiö, joka viittaa äänen tuottamiseen, joka voi sisältää valituksia, huokauksia tai muita ääniä, jotka ilmaisevat kipua, surua tai ahdistusta. Voihkinta voi esiintyä erilaisissa konteksteissa, kuten eläinten käyttäytymisessä tai ihmisten reaktioissa voimakkaisiin tunteisiin. Se voi myös liittyä kulttuurisiin tai taiteellisiin esityksiin, joissa ääntä käytetään ilmaisemaan syvää tunnetta tai kokemusta.
Käännökset