vocative

substantiivi

  1. kutsumuoto; nimitys, jota käytetään puhuteltaessa tai osoitettaessa jotakuta tai jotakin.

    Suomen kielessä vocative-muotoa käytetään harvoin, mutta esimerkiksi äiti voi muuttua äiti -muotoon puhuessa.

Synonyymisanakirja

vocative

  1. obliikvi, obliikvisija, vokatiivi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Vocative on kielitieteellinen termi, joka viittaa puhuteltavan henkilön tai asian nimeen, jota käytetään suoraan puheessa. Se on tärkeä osa monia kieliä, ja sen käyttö vaihtelee eri kielissä. Esimerkiksi latinan ja kreikan kielissä vocative-muoto on selkeästi erottuva, kun taas monissa nykyaikaisissa kielissä, kuten suomessa, tämä muoto on usein sama kuin nominatiivi. Vocativea käytetään erityisesti silloin, kun halutaan kiinnittää jonkun huomio tai osoittaa kunnioitusta, kuten kuninkaiden tai vanhempien puhutellessa.

Käännökset

englanti

vokatiivi

vokatiivi- Of or pertaining to calling; used in calling or vocation.
puhekieltä Used in address; appellative (said of that case or form of the noun, pronoun, or adjective, in which a person or thing is addressed). For example "Domine, O Lorde"
puhekieltä The vocative case
(feminine plural of)
(inflection of)
(monikko) vocativ|lang=ro

Riimisanakirja

vocative rimmaa näiden kanssa:

taive, nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive, viive, jive, live, toive, voitontoive

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro