vinka

substantiivi

1. Lyhyt, korkea ääni tai huudahdus.

   Kissani päästi hauskan vinkan nähdessään linnun.

Taivutus

yks. nom. vinka, yks. gen. vingan, yks. part. vinkaa, yks. ill. vinkaan, mon. gen. vinkojen vinkain, mon. part. vinkoja, mon. ill. vinkoihin.

Synonyymisanakirja

vinka

1. vääntää.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän kulki pitkin kapeaa vinkaista polkua.
Metsässä oli outo vinka.
Vinkassa oli piilotettu reitti.

Käännökset

Riimisanakirja

vinka rimmaa näiden kanssa:

inka, milloinka, tinka, kuinka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vinha, vinhasti, vinjetti, vinka, vinkaista, vinkaisu