villikko
substantiivi
-
kesyttämätön, hallitsematon tai vaikeasti hallittava (henkilö, eläin tai kasvi)
Hän on todellinen villikko, ei voi koskaan ennustaa, mitä hän tekee seuraavaksi.
-
Villi, riehakas lapsi tai nuori.
Synonyymisanakirja
villikko
-
metsäläinen, karkulainen, hulivili, kauhukakara, rasavilli, villilapsi, riiviö, ilkiö, raskali, hulivili.
Esimerkit
Hän oli luonteeltaan villikko.
Villikko lapsi juoksi pihalla.
Villikon energia tarttui muihin lapsiin.
Oli vaikeaa hallita pientä villikkoa.
Villikko ei pelännyt mitään.
Etymologia
Sana on diminutiivimuoto adjektiivista 'villi'.
Käännökset
| englanti |
rascal, mischief-maker (gloss) |
Liittyvät sanat
rasavilli, villivarsaLäheisiä sanoja
villikarju, villikarjuammunta, villikissa, villikko, villilapsi, villimehiläinen