verb
substantiivi
-
Kieliopillinen käsite, joka viittaa sanoihin, jotka ilmaisevat toimintaa, olemista tai tapahtumaa.
Verbit ovat keskeisiä lauseen rakenteessa, sillä ne kertovat, mitä toimintoja tai tapahtumia suoritetaan.
Synonyymisanakirja
verb
-
merkittävä sanaluokka, verbi, teonsana, apuverbi, infinitiivi, konjugaatio, taivuttaminen, taivutus.
Liittyvät sanat: verbaaliakrobaatti, verbaaliakrobatia, verbaalinen, verbaalistaa, verbalisoida, verbalisointi.
Mitä tarkoittaa
Verbi on yksi kieliopin pääluokista, ja se koostuu sanoista, jotka ilmaisevat toimintaa, olemassaoloa tai muutoksia. Verbit voivat esiintyä eri muodoissa, kuten aikamuodoissa (preesens, imperfekti, perfekti jne.), ja ne voivat taipua henkilön, luvun ja muiden kieliopillisten ominaisuuksien mukaan. Verbit jakautuvat usein myös eri luokkiin, kuten aktiiviverbit, passiiviverbit ja refleksiiviverbit. Kieliopissa verbit ovat tärkeitä, koska ne muodostavat lauseiden ytimen ja mahdollistavat kielen ilmaisun dynaamisen luonteen.
Käännökset
| englanti |
teonsana, verbi
puhekieltä A word that indicates an action, event, or state.
a. 1981 Feb 22, unknown Guardian editor as quoted by William Safire, On Language, in New York Times, pSM3 1997, David. F. Griffiths, Desmond J. Higham, learning LATEX, p8 2005 Oct 5, Jeffrey Mattison, Letters, in The Christian Science Monitor, p8 puhekieltä To perform any action that is normally expressed by a verb. 1946: Rand Corporation, The Rand Paper Series 1964: Journal of Mathematical Psychology 1998: Marilyn A. Walker, Aravind Krishna Joshi, Centering Theory in Discourse (l) puhekieltä (l) English verb puhekieltä English verb |
Läheisiä sanoja
vepsä, vepsäläinen, vepsän kieli, veranta, verbaaliakrobaatti, verbaaliakrobatia