vaeltelu

substantiivi

1. Vaeltaa tai kuljeksia, liikkua ilman selvää päämäärää.

   Vaeltelu vuoristossa oli rentouttavaa.

Taivutus

yks. nom. vaeltelu, yks. gen. vaeltelun, yks. part. vaeltelua, yks. ill. vaelteluun, mon. gen. vaeltelujen vaelteluiden vaelteluitten, mon. part. vaelteluja vaelteluita, mon. ill. vaelteluihin.

Synonyymisanakirja

vaeltelu

1. pasteerailu, kävely, kuljeskelu, harhailu, huvikävely.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vaeltelu metsässä rauhoitti hänen mieltään.
Pitkä vaeltelu merenrannassa virkisti ajatuksia.
Vaeltelu kaupunkipuistossa oli mukavaa iltapuhdetta.

Käännökset

Riimisanakirja

vaeltelu rimmaa näiden kanssa:

kimaltelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vaellusvietti, vaeltaa, vaeltaja, vaeltelu, vagina, vaginaalinen