urpu

substantiivi

1. pieni lehtiaukkoinen muodostuma puussa, yleensä keväällä

   Kevään ensimmäiset urvut ovat aina iloinen näky.

Taivutus

yks. nom. urpu, yks. gen. urvun, yks. part. urpua, yks. ill. urpuun, mon. gen. urpujen, mon. part. urpuja, mon. ill. urpuihin.

Synonyymisanakirja

urpu

1. norkko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kevään ensimmäiset urvut avautuvat.
Urvut peittivät puun oksat.
Hän keräsi urpuja koristeeksi.

Käännökset

Slangisanakirja

• urputtaa: vastustella puhein / saarnata : Skoude alko urputtaa siin jotai.

• urputtaa: valittaa

Riimisanakirja

urpu rimmaa näiden kanssa:

koivunurpu, lepänurpu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uroteko, urotyö, urpiainen, urpu, urputtaa, urputus