tuulas
substantiivi
-
Karvoja, hiuksia, lankoja ym. tuulen tai liikkeen muodostama pyörre.
Tuuli nosti hiekkatuulas rannalla.
Taivutus
yks. nom. tuulas, yks. gen. tuulaan, yks. part. tuulasta, yks. ill. tuulaaseen, mon. gen. tuulaiden tuulaitten, mon. part. tuulaita, mon. ill. tuulaisiin tuulaihin.
Esimerkit
Kalastimme tuulaksilla koko viikonlopun.
Vanha tuulas löytyi aitan perukoilta.
Tuulas on ollut käytössä jo sukupolvien ajan.
Etymologia
baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi). Englanniksi harpoon
Käännökset
| englanti |
gig (forked spear) |
Läheisiä sanoja
tuulahdella, tuulahdus, tuulahtaa, tuulas, tuulastaa, tuulastuli