tien

substantiivi

  1. tien tarkoittaa kulkureittiä tai tietä, joka on tarkoitettu ajamiseen tai kävelyyn.

    Lapset leikkivät tien varrella.

Synonyymisanakirja

tien

  1. vuorijono, vuoriketju, vuoristo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Liittyvät sanat: tienaaja, tienailla, tienata, tienesti, tienhaara, tienhoitokalusto.

Mitä tarkoittaa

Tien käsite liittyy kulkureitteihin, joita käytetään liikenteessä. Tiet voivat olla erilaisia, kuten katuja, polkuja tai moottoriteitä, ja ne voivat olla eri kokoisia ja kunnossapidon tasoltaan vaihtelevia. Tiet ovat keskeinen osa infrastruktuuria, ja ne mahdollistavat ihmisten ja tavaroiden liikkumisen paikasta toiseen. Tiet voivat myös olla historiallisesti merkittäviä, ja niiden reitit voivat heijastaa alueen kehitystä ja kulttuurihistoriaa.

Sanonnat

"Aloitin huipulta ja uurastin tien aina pohjalle asti."

"Arvostelija on mies, joka tuntee tien, mutta ei osaa ajaa autoa."

"Jos löydät tien, pysy sillä."

"Jos musta kissa juoksee edestäsi tien poikki, niin se on huono enne Silloin pitää sylkäistä vasemman olan yli."

"Jos musta kissa kävelee tien yli, niin se tietää huonoa onnea."

Riimisanakirja

tien rimmaa näiden kanssa:

saman tien, lähtien

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kahtapuolin, tienparannus, pyörätie, sumupaalu, ojavalo

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro