suulaus

substantiivi

1. Tapa tai kyky olla suulas, puhelias tai erittäin avomielinen.

   Hänen suulautensa teki hänestä tunnetun paikallisissa juhlissa.

Taivutus

yks. nom. suulaus, yks. gen. suulauden, yks. part. suulautta, yks. ill. suulauteen, mon. gen. suulauksien, mon. part. suulauksia, mon. ill. suulauksiin.

Synonyymisanakirja

suulaus

1. puheliaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän otti suuren suulauksen mehua.
Suulaus keittoa piristi hänen oloaan.
Pieni suulaus vettä virkisti matkailijaa.

Käännökset

Riimisanakirja

suulaus rimmaa näiden kanssa:

kuulaus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

suulaki, suulakihalkio, suulas, suulaus, suuliekki, suullinen