surname
substantiivi
-
Perheen tai suvun nimi, joka on yleensä periytyvä ja käytetään henkilön tunnistamiseen.
Hänen sukunimensä on Korhonen.
Mitä tarkoittaa
Sukunimi on osa henkilön nimeä, joka erottuu etunimestä. Sukunimet voivat viitata perhesiteisiin, ammattiin, maantieteellisiin paikkoihin tai muihin ominaisuuksiin. Ne ovat usein perinnöllisiä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sukunimien käyttö on yleistä monissa kulttuureissa, ja niiden kirjoitus- ja käyttömuodot vaihtelevat eri kielissä ja kulttuureissa.
Käännökset
| englanti |
sukunimi
puhekieltä An additional name, particularly those derived from a birthplace, quality, or achievement; an epithet. 1590, Richard Harvey, Plaine Percevall the peace-maker of England, Sweetly indeuoring with his blunt persuasions to botch vp a reconciliation between Mar-ton and Mar-tother, B3: (circa) (w), (w), V iii 171: puhekieltä An additional name given to a person, place, or thing; a byname or nickname. (circa) (w), Ecclus. XLVII 19: 1638, Abraham Cowley, (w), IV: The name a person shares with other members of that person's family, distinguished from that person's given name or names; a family name. 1393, (w), (w), C iv 369: 1605, William Camden, Remaines, I 32: 1876, E. A. Freeman, The History of the Norman Conquest, V xxv 563: puhekieltä The cognomen of Roman names. (circa) "St. John Baptist", 928 in W. M. Metcalfe, Legends of the saints: in the Scottish dialect of the fourteenth century (1896), II 249: puhekieltä A clan. 1455 in J. D. Marwick, Charters of Edinburgh (1871), 79: puhekieltä To give a surname to. puhekieltä To call by a surname. |
Riimisanakirja
surname rimmaa näiden kanssa:
saame, koltansaame, madame, hame, nahkahame, pellavahame, tweedhame, vannehame, midihame, vekkihame
Läheisiä sanoja