surface
substantiivi
-
pinta, joka on näkyvissä tai kosketettavissa; esineen tai materiaalin ulkopuoli.
Järven pinta heijasti auringonvaloa kauniisti.
Synonyymisanakirja
surface
-
pinta-, maan päällä oleva, maan päällä, perustaso-, avolouhinta-, avolouhos-.
Mitä tarkoittaa
Pinta tarkoittaa esineen tai materiaalin ulkopuolista kerrosta, joka on näkyvissä tai kosketettavissa. Se voi olla tasainen tai epätasainen ja sillä voi olla erilaisia ominaisuuksia, kuten väri, rakenne ja kiilto. Pinta on tärkeä käsite monilla tieteenaloilla, kuten fysiikassa, kemiassa ja taiteessa. Esimerkiksi fysikaalisessa kontekstissa pintajännitys viittaa nesteen pinnan ominaisuuksiin, kun taas kemiallisessa kontekstissa pintareaktiot voivat vaikuttaa kemiallisten aineiden vuorovaikutuksiin. Taiteessa pinta voi viitata siihen, miten värit ja muodot vuorovaikuttavat visuaalisesti.
Käännökset
| englanti |
nousta pinnalle pinnalta katsoen pinta
pinta-
The overside or up-side of a flat object such as a table, or of a liquid.
(RQ:Chmbrs YngrSt) puhekieltä The locus of an equation (especially one with exactly two degree of freedom|degrees of freedom) in a more-than-two-dimensional space. puhekieltä That part of the side which is terminated by the flank prolonged, and the angle of the nearest bastion.
puhekieltä To apply a surface to something. puhekieltä To rise to the surface. puhekieltä To come out of hiding. puhekieltä For information or facts to become known. puhekieltä To work a mine near the surface. puhekieltä To appear or be found. English surface |