shawm
substantiivi
-
vanha puhallinsoitin, joka kuuluu suukappaleellisten puhallinsoittimien ryhmään ja on sukua oboelle.
Shawmia käytettiin keskiajalla ja renessanssiaikana erityisesti juhlallisissa ja kansanmusiikkiesityksissä.
Mitä tarkoittaa
Shawm on vanha puhallinsoitin, joka sai alkunsa 1200-luvun Euroopassa. Se on valmistettu puusta ja sillä on suukappale, joka muistuttaa oboeta, mutta on suurempi ja äänekkäämpi. Shawmin ääniala on laaja, ja se tuottaa rikkaan ja voimakkaan äänen, mikä teki siitä suositun soitin erityisesti juhlallisissa tapahtumissa ja tansseissa. Shawmin käyttö väheni barokin aikakauden myötä, kun oboe ja muut modernit puhallinsoittimet tulivat suositummiksi. Nykyisin shawmia käytetään lähinnä kansanmusiikissa ja historiallisissa esityksissä.
Käännökset
| englanti |
skalmeija
A mediaeval double-reed wind instrument with a conical wooden body.
|