röhinä
substantiivi
-
Keuhkoissa kuuluva rahiseva tai koriseva ääni, yleensä hengityksen yhteydessä.
Lääkärin vastaanotolla kuului potilaan keuhkoista selkeä rohina.
Taivutus
yks. nom. röhinä, yks. gen. röhinän, yks. part. röhinää, yks. ill. röhinään, mon. gen. röhinöiden röhinöitten röhinäin, mon. part. röhinöitä, mon. ill. röhinöihin.
Synonyymisanakirja
röhinä
-
ilmaisu, ilmaus, ääntäminen, ääntely, rohina, rähinä, rahina, ääni, vinkuna.
Esimerkit
Mies kuorsasi ja röhinä kaikui.
Äänestään kuului monitahoinen röhinä.
Röhinä ärsytti vieressä nukkuvaa.
Käännökset
| englanti |
rasp rhonchus |
Riimisanakirja
röhinä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-