rune
substantiivi
-
muinaiskirjoitus, joka koostuu erityisistä merkeistä ja jota käytettiin skandinaavisessa kulttuurissa.
Vikingit käyttivät riimuja kaiverruksissaan ja muistomerkeissään.
Synonyymisanakirja
rune
-
kirjain, grafeemi, kirjoitusmerkki, kirjainmerkki, merkki, riimu, riimukirjain.
Liittyvät sanat: runebergiläinen, runebergintorttu.
Mitä tarkoittaa
Riimut ovat muinaiskirjoituksia, jotka koostuvat erityisistä merkeistä ja joita käytettiin erityisesti germaanisissa kielissä, mukaan lukien skandinaaviset kielet. Ne kehittyivät noin 150 eaa. ja olivat käytössä noin 1000-luvulle asti. Riimukirjoitusjärjestelmät, kuten futhark, perustuvat tiettyihin symboleihin, jotka edustavat sekä äänteitä että käsitteitä. Riimut olivat tärkeitä monissa kulttuurisissa ja uskonnollisissa yhteyksissä, ja niitä käytettiin muun muassa taikakaluina ja muistoina.
Käännökset
| englanti |
riimu
A letter, or character, belonging to the written language of various ancient Germanic peoples, especially the Scandinavians and the Anglo-Saxons. (l) (monikko) runa|lang=it runeEnglish rune (inflection of) |
Läheisiä sanoja
rumpusoolo, rumputuli, rumuus, rundi, runebergiläinen, runebergintorttu