rokk

substantiivi

  1. Rokk on rock-musiikin suuntaus, joka syntyi 1950-luvulla ja on vahvasti vaikuttanut populaarimusiikin kehitykseen.

    Hän kuuntelee usein rokkia saadakseen energiaa päiväänsä.

Liittyvät sanat: rokka, rokkapata, rokkari, rokki, rokkimusiikki, rokkivideo.

Mitä tarkoittaa

Rokk on musiikkityyli, joka syntyi Yhdysvalloissa 1950-luvulla ja se yhdistää elementtejä bluesista, country-musiikista ja rhythm and bluesista. Rokin tyylilajeihin kuuluvat muun muassa punk rock, heavy metal ja alternative rock. Rokin keskeisiä piirteitä ovat voimakkaat rytmit, sähköiset instrumentit ja usein kapinallinen tai nuorekas sanoma. Rokkia on esitetty monilla eri alustoilla, kuten konserteissa ja festivaaleilla, ja se on saanut suuren kulttuurisen merkityksen eri puolilla maailmaa.

Slangisanakirja

  • rokkaa: soitaa rock-musiikkia (rock´n roll)

  • rokkari: rock-muusikko / rock-musiikin kuuntelija

  • rokkatorvi: ruokatorvi

  • rokki: rock and roll -musiikki

Läheisiä sanoja

rojuinen, rokahtua, rokahtuma, rokata, rokka, rokkapata

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro