puhkunta
substantiivi
-
Hetki tai tila, jossa hengitys on syvää tai puuskuttavaa.
Raskas treeni sai aikaan puhkunnan.
Taivutus
yks. nom. puhkunta, yks. gen. puhkunnan, yks. part. puhkuntaa, yks. ill. puhkuntaan, mon. gen. puhkuntojen puhkuntain, mon. part. puhkuntoja, mon. ill. puhkuntoihin.
Esimerkit
Rinnassa tuntui puhkunta.
Kuului kova puhkunta tuulessa.
Puhkunta herätti minut keskellä yötä.
Käännökset
| englanti |
(non-gloss definition). (defn) |
Läheisiä sanoja
puhkoa, puhkonta, puhkua, puhkunta, puhtaaksikirjoite, puhtaaksikirjoittaa