puhe-elin

substantiivi

1. Elin, joka on mukana puheentuotannossa, kuten kieli tai äänihuulet.

   Äänihuulet ovat tärkeä puhe-elin.

Taivutus

yks. nom. puhe-elin, yks. gen. puhe-elimen, yks. part. puhe-elintä, yks. ill. puhe-elimeen, mon. gen. puhe-elimien puhe-elinten, mon. part. puhe-elimiä, mon. ill. puhe-elimiin.

Synonyymisanakirja

puhe-elin

1. elin, puhelaite, glottis, äänielin, äänirako, kurkunpää.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kielen tehtävä puhe-elimenä on ratkaiseva.
Kurkunpää toimii tärkeänä puhe-elimenä.
Puhe-elin koostuu useista eri osista.

Käännökset

Sanonnat

"Aivot ovat elin, joka toimii oman mielensä mukaan."

"Ihmisen aivot alkavat toimia syntymähetkellä eivätkä pysähdy ennenkuin on noustava pitämään julkinen puhe Sir George Jessel."

"Ihmisen aivot alkavat toimia syntymähetkellä eivätkä pysähdy ennenkuin on noustava pitämään julkinen puhe."

"Ihmisen puhe näyttää, minkälainen mieli hänellä on."

"Jos ei puhe auta, niin puukko jumalauta!."

Riimisanakirja

puhe-elin rimmaa näiden kanssa:

kone-elin, pääte-elin, puolue-elin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

puhdistusvoide, puhdistuttaa, puhe, puhe-elin, puheena oleva, puheenaihe

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Mikä on mana puhe?
Kuinka tehdä puhe?
Suomenkielinen PUHE THUNDERCATS?
Mitä tarkoittaa puhe meni putkeen?
Mika on lakon puhe?
Kuka on eduskunnan puhe mies?
Mitä tarkoittaa puhe viljely?
YOUTUBE SERIES cc PUHE MYRSKYKISSAT?
Mitä tarkoittaa puhe 50 vuotiaalle?