postulate
substantiivi
-
olettamus, joka hyväksytään totena ilman todistusta.
Matematiikassa käytetään usein perusolettamuksia, jotka ovat tärkeitä teoreettisten johtopäätösten tekemisessä.
Synonyymisanakirja
postulate
-
Bayesin postulaatti, väite, väittämä, olettamus, oletus, edellytys, lähtökohta, premissi, otaksuma, otaksua, olettaa, ottaa lähtökohdaksi.
Mitä tarkoittaa
Postulaatti on perusolettamus tai perusväite, joka hyväksytään ilman todistusta tietyssä järjestelmässä tai teoriassa. Postulaatteja käytetään laajasti matematiikassa ja logiikassa, ja ne muodostavat perustan, jolle muita väitteitä tai teoreemoja voidaan rakentaa. Esimerkiksi Eukleideen geometriassa postulaatti voi olla väite, että kahden pisteen välillä on vain yksi suora. Postulaatit ovat keskeisiä myös tieteellisessä tutkimuksessa, jossa ne auttavat määrittämään tutkimuksen lähtökohtia ja olettamuksia.
Käännökset
| englanti |
edellyttää olettaa oletus, olettamus
pitää selviönä
Something assumed without proof as being self-evident or generally accepted, especially when used as a basis for an argument.
1883, w:Benedictus de Spinoza|Benedictus de Spinoza, translated by R. H. M. Elwes, Ethics, s:Ethics_(Spinoza)/Part_3 Part 3, Prop. XXII, 1911, Encyclopædia Britannica, "s:1911_Encyclopædia_Britannica/Infinite Infinite", puhekieltä To appoint or request one's appointment to an ecclesiastical office. 1874, John Small (ed.), The Poetical Works of Gavin Douglas, Bishop of Dunkeld, Vol 1, http://books.google.ca/books?id=y-Q0AAAAMAAJ&pg=PR18-IA16&dq=postulated p. xvi puhekieltä To request, demand or claim for oneself. (inflection of) (feminine plural of) |
Läheisiä sanoja
postmodernismi, postmodernistinen, postpositio, postulaatti, postuloida, postuumi