placitum

substantiivi

1. perustava tai yleinen laki tai sääntö, erityisesti keskiaikaisessa oikeudessa.

   Historiallisesti placitum oli tärkeä osa yhteisön oikeusjärjestelmää.

Mitä tarkoittaa

Placitum on keskiaikaisessa oikeudessa käytetty termi, joka viittaa yleisiin tai perustaviin lakeihin ja sääntöihin. Se oli erityisesti käytössä sekä maallisessa että kirkollisessa oikeudessa, ja se saatettiin esittää virallisissa kokoontumisissa tai säädöksissä. Placitum voi tarkoittaa myös tiettyä oikeudellista päätöstä tai määräystä, joka on annettu yhteisön tai hallituksen toimesta. Nämä säännöt ja määräykset olivat tärkeitä oikeudenmukaisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi keskiajalla.

Käännökset

Riimisanakirja

placitum rimmaa näiden kanssa:

arboretum

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pizzicato, piällysmies, plaanata, plaani, plagiaatti, plagioida