päivänkoitto
substantiivi
-
Hetki, jolloin valo vähitellen lisääntyy aamulla.
Päivänkoitto oli häikäisevä tänä aamuna.
Taivutus
yks. nom. päivänkoitto, yks. gen. päivänkoiton, yks. part. päivänkoittoa, yks. ill. päivänkoittoon, mon. gen. päivänkoittojen, mon. part. päivänkoittoja, mon. ill. päivänkoittoihin.
Synonyymisanakirja
päivänkoitto
-
sarastus, aamunkoitto, aamurusko, koite, aamunkoi, koitto, auringonnousu, kukonlaulu, päivänkoi, päivännousu.
Esimerkit
Päivänkoitto on kaunein hetki päivästä.
Etsimme mökkiä
Etymologia
Johdettu 'päivä' (day) -sanasta, tarkoittaa aamun sarastusta.
Käännökset
| englanti |
daybreak |
Läheisiä sanoja
päivänkierto, päivänkohtainen, päivänkoite, päivänkoitto, päivänlilja, päivänopeus