oppiminen
substantiivi
-
prosessi, jossa yksilö hankkii uutta tietoa, taitoja tai kokemuksia.
Oppiminen on elämän pitkäjänteinen prosessi, joka jatkuu koko elämän ajan.
Mitä tarkoittaa
Oppiminen on monivaiheinen prosessi, jossa yksilö tai yhteisö omaksuu tietoa ja taitoja erilaisista lähteistä. Se voi tapahtua muodollisessa ympäristössä, kuten kouluissa ja yliopistoissa, mutta myös epämuodollisesti, esimerkiksi päivittäisten kokemusten ja vuorovaikutuksen kautta. Oppiminen voidaan jakaa eri tyyppeihin, kuten kognitiiviseen oppimiseen, jossa keskitytään tiedon hankkimiseen, ja emotionaaliseen oppimiseen, jossa huomioidaan tunteet ja asenteet oppimisprosessissa. Oppimista voidaan myös edistää erilaisten menetelmien, kuten harjoittelun, havainnoinnin ja reflektiivisen ajattelun avulla.
Käännökset
| englanti |
learning |
| ranska | téléformation (f), formation en ligne (f), qualifier Canada e-learning (m), apprentissage |
| saksa | E-Learning, E-Lernen, Lernen |
| venäjä | электро́нное обуче́ние, дистанцио́нное обуче́ние, учёба (f), уче́ние, изуче́ние, обуче́ние |
| italia | apprendimento |
| latina | doctrina (f) |
| romania | instruire (f), învățare (f) |
| ruotsi | lärdom |
Sanonnat
"Uusien tapojen oppiminen on tärkeää, sillä siten pääsee elämän ytimeen."
Riimisanakirja
oppiminen rimmaa näiden kanssa:
-kirjaiminen, -olkaiminen, -hankaiminen, kaksinnaiminen, pakkonaiminen, -sieraiminen, miiminen, siviilivihkiminen, papiksivihkiminen, niminen
Liittyvät sanat
ymmärryksellinen, e-, instruktionismi, välineellinen, tenäLäheisiä sanoja
oppilause, oppimateriaali, oppimaton, oppimestari, oppimiskyky, oppimiskykyinen