omina

substantiivi

1. Omina on ominaisuuden tai piirteen, jota joku tai jokin omaa.

   Hänen omina on ystävällisyys ja huumorintajua.

Mitä tarkoittaa

Omina (monikko: ominat) viittaa johonkin, mikä on erityistä tai erottuvaa, usein käytetään kuvaamaan tiettyjä piirteitä tai kykyjä, joita ihmiset tai asiat omaavat. Omina voi liittyä fyysisiin, henkisiin, tai persoonallisiin ominaisuuksiin. Se on tärkeä käsite monilla elämänalueilla, kuten psykologiassa, jossa yksilöiden ominaisuuksia käytetään heidän käyttäytymisensä ja vuorovaikutuksensa ymmärtämiseen.

Esimerkit

Mutta tuskinpa njanja olisi omina näkeminään osannut kertoa niin pöyristyttäviä juttuja tuon "antikristuksen" ja "maailmanpedon" riehunnasta hänen synnyinkaupungissaan, ellei hänelle olisi kypsemmällä iällä semmoisia kerrottu jo valmiiksi kansantaruiksi muodostuneina historioina

Käännökset

Riimisanakirja

omina rimmaa näiden kanssa:

romina

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

omiaan, omiansa, omillaan, omilleen, ominainen, ominaisesti