mökeltää

verbi

1. Puhua epäselvästi tai mölytä.

   Lapsi mökeltää omiaan.

Taivutus

yks. nom. mökeltää, yks. gen. mökellän, yks. part. mökelsi, yks. ill. mökeltäisi, mon. gen. mökeltäköön, mon. part. mökeltänyt, mon. ill. mökellettiin.

Synonyymisanakirja

mökeltää

1. puhua sekavasti, änkätä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapsi mökeltää innostuneesti uusia sanoja.
Hän mökelsi matkustavaisesti vanhemman autossa.
Papukaija oppi mökeltämään ihmisten lailla.

Käännökset

Riimisanakirja

mökeltää rimmaa näiden kanssa:

edeltää, viheltää, äheltää, säheltää, kieltää, mieltää, imeltää, temmeltää, kimmeltää

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

möhömaha, möhömahainen, mökellys, mökeltää, mökkeillä, mökkeily