lute
substantiivi
-
lute on vanha jousisoitin, jolla on useita kieliä ja joka soitetaan yleensä sormin tai plektralla.
Lute soi kauniisti, kun muusikko soittaa sitä taidokkaasti.
Synonyymisanakirja
lute
-
kordofoni, luuttu, tiivistysaine, iskos.
Liittyvät sanat: luterilainen, luterilaisuus.
Mitä tarkoittaa
Lute on monikielinen instrumentti, joka oli erityisen suosittu Euroopassa renessanssin ja varhaisen barokin aikakaudella. Se on tunnettu erinomaisesta äänestään ja monipuolisista soittotavoistaan. Luteja on erilaisia muunnelmia, kuten barokkilute ja renessanssilute, ja ne eroavat rakenteeltaan ja soittotavastaan. Lutejen historia ulottuu kauas, ja ne ovat olleet tärkeitä instrumentteja sekä yksin- että kamarimusiikissa.
Käännökset
englanti |
iskos
luuttu
A fretted stringed instrument of European origin, similar to the guitar, having a bowl-shaped body or soundbox; any of a wide variety of chordophones with a pear-shaped body and a neck whose upper surface is in the same plane as the soundboard, with strings along the neck and parallel to the soundboard.
A packing ring, as of rubber, for fruit jars, etc. puhekieltä A straight-edged piece of wood for striking off superfluous clay from mould. To fix or fasten something with lute. 1888, Rudyard Kipling, ‘A Friend's Friend’, Plain Tales from the Hills, Folio Society 2005, page 179: (inflection of) A lute. (pt-verb form of) |
Läheisiä sanoja
luste, lusto, lustokuoriainen, lustosavi, luterilainen, luterilaisuus