kokotauko
substantiivi
-
musiikissa merkki, joka ilmaisee tauon, jonka pituus on yhden kokonaisen tahdin
Käytetään kokotaukoa merkitsemään koko tahdin kestävää taukoa.
Taivutus
yks. nom. kokotauko, yks. gen. kokotauon, yks. part. kokotaukoa, yks. ill. kokotaukoon, mon. gen. kokotaukojen, mon. part. kokotaukoja, mon. ill. kokotaukoihin.
Esimerkit
Bändillä on kahden kuukauden kokotauko.
Harjoitus tauottiin kokotauolla.
Hän pitää kokotaukoa työstä.
Käännökset
| englanti |
whole rest |
Läheisiä sanoja
kokosivu, kokosävelaskel, kokotalvinen, kokotauko, kokotti, kokouma