knight
substantiivi
-
historiallinen soturi, erityisesti keskiajalla, joka palveli herraansa ja noudatti ritarietiikkaa.
Ritarit olivat tunnettuja urheudestaan ja kunniastaan taistelussa.
Synonyymisanakirja
knight
-
šakkinappula, shakkinappula, hevonen, ratsu, ritari, aatelismies, ritari kandidaatti, kandidaatti, aristokraatti.
Mitä tarkoittaa
Ritarit olivat keski- ja myöhäiskeskiajalla Euroopassa eläneitä sotureita, jotka olivat usein aatelisia tai aatelisten alaisia. Heitä pidettiin taistelijoina, jotka noudattivat ritarietiikkaa, joka korosti arvoja kuten rohkeutta, uskollisuutta ja kunniaa. Ritarit olivat usein varustautuneet raskaasti ja käyttivät hevosta taistelussa. Ritarikuntia perustettiin eri kulttuureissa, ja ne saattoivat myös osallistua sosiaalisiin ja poliittisiin tehtäviin, kuten hallitsemiseen ja maata puolustamiseen. Ritarit ovat jääneet elämään populaarikulttuurissa, ja heidän kuvastonsa on yleinen fantasiakirjallisuudessa ja elokuvissa.
Käännökset
| englanti |
ratsu, hevonen aatelismies
lyödä ritariksi, aateloida
A warrior, especially of the Middle Ages.
Nowadays, a person on whom a knighthood has been conferred by a monarch. puhekieltä A chess piece, often in the shape of a horse's head, that is moved two squares in one direction and one at right angles to that direction in a single move, leaping over any intervening pieces. puhekieltä A playing card bearing the figure of a knight; the knave or jack. puhekieltä To confer knighthood upon.
(l) |