kireys
substantiivi
-
tila, jossa on jännitystä tai pingotusta
Hänen kireystään saattoi aistia selvästi.
Taivutus
yks. nom. kireys, yks. gen. kireyden, yks. part. kireyttä, yks. ill. kireyteen, mon. gen. kireyksien, mon. part. kireyksiä, mon. ill. kireyksiin.
Käännökset
| englanti |
tautness, tightness tension |
Läheisiä sanoja
kirahvi, kiramo, kiretä, kireys, kireä, kireäilmeinen