keijua

substantiivi

1. pieni, usein ihmismäinen olento kansansadussa tai mytologiassa, joka tunnetaan taikavoimista ja kauneudestaan.

   Lapset uskoivat, että metsässä asui keijuja, jotka auttoivat heitä löytämään kadonneet esineet.

Mitä tarkoittaa

Keijut ovat olentoja, jotka esiintyvät monissa kulttuureissa ja mytologioissa, erityisesti eurooppalaisessa kansanperinteessä. Ne kuvataan yleensä pieniksi ja kauniiksi olioiksi, joilla on siivet ja taikavoimia. Keijut voivat olla ystävällisiä tai vihamielisiä ihmisiä kohtaan, ja ne liittyvät usein luontoon, erityisesti metsään ja vesistöihin. Keijujen tarinat ovat olleet suosittuja lastenkirjallisuudessa ja aikuisille suunnatuissa teoksissa, ja ne symboloivat usein lapsuuden viattomuutta ja mielikuvituksen voimaa.

Käännökset

Riimisanakirja

keijua rimmaa näiden kanssa:

leijua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

keihäänterä, keihäänvarsi, keija, keiju, keijukainen, keijukorento