karaistunut
adjektiivi
-
Kova, kestävä tai vaikeuksien kautta muodostunut.
Hän oli karaistunut vaikeuksista huolimatta ja pystyi kohtaamaan elämän haasteet rohkeasti.
Mitä tarkoittaa
Karaistunut tarkoittaa henkilöä tai asiaa, joka on saanut kovuutta tai kestävyyttä kokemusten tai vaikeuksien kautta. Sana juontaa juurensa verbistä karaista, joka tarkoittaa teräksen tai metallin kovettamista tai muuntamista kestävämmäksi. Käytetään usein kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi raskaita aikoja ja ovat siten kehittyneet henkisesti tai fyysisesti vahvemmiksi.
Käännökset
| englanti |
enured, hardened, inured |
Sitaatit
"Paha on maailma, viettelee meidän pikku Marian tuollaiselle polulle. Huono on polku, juuria ja männynkäpyjä on polulla. Pistelee jaloissa kesäloman alussa. Loman lopussa jalka on karaistunut: polkua voi jopa juosta, ja lättäjalka katoaa. Ja ötökät ei pelota ja... (Pöysti: Lääkkeet!)"
Riimisanakirja
karaistunut rimmaa näiden kanssa:
iki-ihastunut, ahdistunut, onnistunut, hermostunut, hienostunut, innostunut
Liittyvät sanat
karaistua, koettelemus, vaara