kallion

substantiivi

  1. kallion tarkoittaa suurta ja jyrkkää kivi- tai maapintaa, joka kohoaa ympäristöstään.

    Kallion päältä avautui upea näkymä laaksoon.

Liittyvät sanat: kallionhalkeama, kallionjärkäle, kallionkieleke, kallionkolo, kallionlaki, kallionlohkare.

Mitä tarkoittaa

Kallio on geologinen muodostuma, joka koostuu pääasiassa kovista mineraaleista, kuten graniitista, gneissistä tai muista metamorfisista kivistä. Kalliot voivat muodostua monin eri tavoin, mukaan lukien magman jäähdyttäminen ja kiteytyminen tai sedimenttien tiivistyminen. Kalliot ovat tärkeitä ekosysteemeille, ja ne tarjoavat elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. Ne voivat myös olla tärkeitä historiallisesti ja kulttuurisesti, ja niitä käytetään usein rakennusmateriaaleina tai nähtävyyksinä.

Slangisanakirja

  • Bergga: Kallion kaupunginosa

  • Berka: Kallion kaupunginosa

  • Berkka: Kallion kaupunginosa

  • Bärgga: Kallion kaupunginosa

  • Bärika: Kallion kaupunginosa

  • Bärtsi: Kallion kaupunginosa : Aina joskus on vielki kiva dallaa Bärtsillä.

  • Kallion bulevardi: Helsinginkatu

  • Kaltsi: Kallion kaupunginosa : Miksköhä Kaltsilla budjas Stadin redimmät kundit?

Riimisanakirja

kallion rimmaa näiden kanssa:

stadion, olympiastadion, uimastadion, moottoristadion, jalkapallostadion, hiihtostadion, soutustadion, pyöräilystadion, jäästadion, jam session

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kallio, kivipöly, halkeama, törmä, kieleke

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro