jumalanpelko
substantiivi
-
jumalaa kohtaan tunnettu kunnioituksen ja pelon sekoitus
Vaikka hän ei ollut uskovainen, hän tunsi silti jumalanpelkoa.
Taivutus
yks. nom. jumalanpelko, yks. gen. jumalanpelon, yks. part. jumalanpelkoa, yks. ill. jumalanpelkoon, mon. gen. jumalanpelkojen, mon. part. jumalanpelkoja, mon. ill. jumalanpelkoihin.
Esimerkit
Hän eli elämäänsä jumalanpelko sydämessään.
Jumalanpelko on moniulotteinen käsite.
Usko ja jumalanpelko kulkivat hänellä käsi kädessä.
Etymologia
Koostuu sanoista 'jumala' ja 'pelko', jossa 'jumala' tarkoittaa yliluonnollista olentoa ja 'pelko' viittaa kunnioittavaan pelkoon tai kammoon.
Käännökset
| englanti |
piousness |
| saksa | Ehrfurcht (f), Bewunderung (f), Verehrung (f), Hochachtung (f) |
| venäjä | почита́ние, благогове́ние |
| ruotsi | vördnad |
Riimisanakirja
jumalanpelko rimmaa näiden kanssa:
kuolemanpelko, pimeänpelko, elämänpelko
Liittyvät sanat
pelkääväinen, jumalaapelkääväLäheisiä sanoja
jumalanluoma, jumalanpalvelus, jumalanpalvelusjärjestys, jumalanpelko, jumalanpilkka, jumalansana