indicative
adjektiivi
-
ilmaiseva, viittaava tai osoittava jotakin; erityisesti kieliopissa käytetään viittaamaan verbimuotoon, joka ilmaisee fakta tai todellisuus.
Indikatiivimuoto on yleisin verbimuoto, jota käytetään kertomaan asioista, jotka ovat totta.
Synonyymisanakirja
indicative
-
paljastava, jotakin merkitsevä, jotakin ilmaiseva, osoittava, johonkin viittaava, indikatiivinen, tapaluokka, modus, moodi, indikatiivi, tositapa, yleismodus.
Mitä tarkoittaa
Indikatiivinen on kieliopillinen termi, joka viittaa verbimuotoon, joka ilmaisee todellisia tai todennäköisiä tapahtumia tai tiloja. Se on yksi verbimuotojen pääkategorioista, ja se eroaa muista muodoista, kuten imperatiivi (käskymuoto) ja konditionaali (ehdollinen muoto). Indikatiivimuotoa käytetään yleisesti päivittäisessä kielessä, kun halutaan kertoa totuuksia, kuten 'Hän menee kouluun' tai 'Se sataa'. Indikatiivimuoto on erityisen tärkeä kieliopillisessa analyysissä, koska se auttaa erottamaan lauseiden merkityksiä ja toimintoja.
Käännökset
| englanti |
indikatiivi indikatiivinen, jotakin merkitsevä
indikatiivi-
serving as a sign, indication or suggestion of something
puhekieltä the indicative mood (feminine singular of) (feminine plural of) (inflection of) |
Riimisanakirja
indicative rimmaa näiden kanssa:
taive, nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive, viive, jive, live, toive, voitontoive
Läheisiä sanoja
indeksikorotus, indeksiluku, indeksisidonnaisuus, indeksoida, indifferenssi, indifferentti