imperative
substantiivi
-
käsky, määräys tai ohje, joka ilmaisee, mitä on tehtävä
Opettaja antoi meille imperatiivisia ohjeita kokeen suorittamiseen.
Esimerkkejä imperative sanan käytöstä:
"you" (sg.) → [[et#Finnish|et]] + -kä, (imperative) [[älä]] + -kä
"s/he; it" → [[ei#Finnish|ei]] + -kä, (imperative) [[älköön]] + -kä (extremely rare in modern Finnish, archaic)
"we" → [[emme]] + -kä, (imperative) [[älkäämme]] + -kä (extremely rare in modern Finnish, archaic)
"you" (pl.) → [[ette]] + -kä, (imperative) [[älkää]] + -kä
"they" → [[eivät]] + -kä, (imperative) [[älkööt]] + -kä (extremely rare in modern Finnish, archaic)
Synonyymisanakirja
imperative
-
itsevarma, vakuuttava, itsetietoinen, välttämätön, ehdoton, jyrkkä, sitova, kiireellinen, pakottava, kovaääninen, pureva, terävä, kimakka.
Mitä tarkoittaa
Imperatiivi on kieliopillinen muoto, jota käytetään antamaan käskyjä, ohjeita tai pyyntöjä. Se on verbin muoto, joka voi esiintyä eri kielissä, kuten suomessa, ja se voi vaihdella persoonan mukaan. Imperatiivimuoto voi viitata joko yksikköön (esim. 'tule') tai monikkoon (esim. 'tulkaa'). Imperatiivin käyttö on yleistä arkipäivän puheessa, ohjeissa, ja se voi olla tehokas tapa ilmaista vaatimuksia tai toiveita.
Käännökset
englanti |
välttämätön imperatiivinen imperatiivi
välttämättömyys
essential
puhekieltä Having a semantics that incorporates mutable variables. Expressing a command; authoritatively or absolutely directive.
puhekieltä The grammatical mood expressing an order (see jussive). In English, the imperative form of a verb is the same as that of the bare infinitive.
puhekieltä An essential action, a must: something which is imperative.
(feminine plural of) In an English imperative manner, imperatively. |
Riimisanakirja
imperative rimmaa näiden kanssa:
taive, nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive, viive, jive, live, toive, voitontoive
Läheisiä sanoja
immyt, impata, impedanssi, imperatiivi, imperfekti, imperialismi