hihkunta
substantiivi
-
innostunut tai riemukas huutojen antaminen
Hänen hihkuntansa toi iloa kaikille.
Taivutus
yks. nom. hihkunta, yks. gen. hihkunnan, yks. part. hihkuntaa, yks. ill. hihkuntaan, mon. gen. hihkuntojen hihkuntain, mon. part. hihkuntoja, mon. ill. hihkuntoihin.
Esimerkit
Koko sali täyttyi hihkunnasta konsertin aikana.
Hihkunnan määrä osoitti
Etymologia
Johdettu verbistä 'hihkua'
Käännökset
| englanti |
yelling, screaming |
Läheisiä sanoja
hihkaista, hihkaisu, hihkua, hihkunta, hihna, hihna-avokas