heretic
substantiivi
-
oppi, joka poikkeaa yleisesti hyväksytyistä uskomuksista tai opista
Häntä pidettiin harhaoppisena, koska hän kyseenalaisti kirkon opit.
Synonyymisanakirja
heretic
-
nonkonformisti, vastaanhangoittelija, toisinajattelija, kerettiläinen, harhaoppinen, uskonnollinen toisinajattelija, hylkiö, paaria, kulkuri.
Mitä tarkoittaa
Heretikki on henkilö, joka puolustaa tai harjoittaa uskomuksia, jotka poikkeavat merkittävästi valtavirran uskonnollisista tai ideologisista käsityksistä. Termiä käytetään usein erityisesti kristillisessä kontekstissa, jossa se viittaa henkilöihin, jotka ovat hylänneet tai muuttaneet kirkon oppeja. Historiallisesti heretikot ovat saattaneet kohdata vakavia seuraamuksia, kuten vainoa tai jopa kuolemanrangaistuksia, koska heidän katsottiin uhkaavan yhteiskunnan tai uskonnon yhtenäisyyttä. Heretikot ovat usein olleet myös tärkeitä henkilöitä uskon tai ideologian kehityksessä, sillä heidän ajatuksensa ovat voineet johtaa uusiin suuntauksiin tai reformeihin.
Käännökset
| englanti |
toisinajattelija
kerettiläinen
Someone who, in the opinion of others, believes contrary to the fundamental tenets of a religion they claim to belong to. English heretic (literary style) A poet who claims to have no religion, or to disdain one.
|