habitation
substantiivi
-
asuminen; paikka, jossa asutaan.
Ihmisten habitaatteja vaihtelevat kaupungeista maaseutuun.
Synonyymisanakirja
habitation
-
vuokrasuhde, maanvuokrasopimus, asuminen, eläminen, avoliitto, yhteisasuminen, retkeily, leiriytyminen, telttailu.
Mitä tarkoittaa
Habitointi tarkoittaa elinympäristön tai asumisen tarjoamista eläimille tai ihmisille. Se voi viitata myös rakennettuihin ympäristöihin, joissa ihmiset elävät, kuten taloihin, asunnoihin tai kaupunkeihin. Habitointi vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänlaatuun, sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristön kestävyyteen.
Käännökset
englanti |
asuminen kasvuympäristö, kasvupaikka, elinpiiri
asunto
puhekieltä The act of inhabiting; state of inhabiting or dwelling, or of being inhabited; occupancy. 1817, (w), w:Rob Roy (novel)|Rob Roy, Volume 2, Chapter 10,http://www.gutenberg.org/files/7025/7025-h/7025-h.htm 1907, (w), (w), Chapter 12,http://www.gutenberg.org/files/1695/1695-h/1695-h.htm puhekieltä A place of abode; settled dwelling; residence; house. c. 1596, (w), (w), Act V, Scene 1,http://www.opensourceshakespeare.org/views/plays/play_view.php?WorkID=midsummer&Scope=entire&pleasewait=1&msg=pl 1611, (w) of the (w), w:Book of Exodus|Exodus 35:3,https://www.biblegateway.com/passage/?search=Exodus+35&version=KJV 1749, (w), (w), Book I, Chapter 6,http://www.gutenberg.org/files/6593/6593-h/6593-h.htm 1814, (w), w:The Excursion (poem)|The Excursion, London: Longman, Hurst, Rees, Orme & Brown, Book 5, The Pastor, p. 219https://archive.org/details/excursionbeinga00wordgoog 1948, (w), (w), New York: Scribner, 1987, Chapter 10, dwelling (a place or house in which a person lives) inhabitation (act of inhabiting) |
Läheisiä sanoja
haavoittuva, haavoittuvuus, haavuri, habitaatti, habitus, hadroni