funk

substantiivi

1. Funk on musiikkityyli, joka kehittyi 1960-luvun puolivälin tienoilla ja yhdistää jazzin, rhythm and bluesin ja rockmusiikin elementtejä.

   Funk-musiikki on saanut vaikutteita monista eri genreistä ja se on tunnettu rytmisestä ja groovista musiikistaan.

Synonyymisanakirja

funk

1. Funk, Casimir Funk, Kazimierz Funk.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Funk on musiikkityyli, joka syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Se yhdistää jazzin, rhythm and bluesin ja rockin piirteitä. Funk-musiikissa korostuu rytmi, ja se käyttää usein vahvoja bassolinjoja, lyömäsoittimia ja synkooppeja. Funkin juuret ovat afroamerikkalaisessa musiikissa, ja se on vaikuttanut moniin muihin musiikkityyleihin, kuten hip hopiin ja discoon. Tunnettuja funk-artisteja ovat muun muassa James Brown, George Clinton ja Sly and the Family Stone.

Käännökset

Slangisanakirja

• funkis: funktionalismi : Stadis on paljo funkkis-taloja.

• funkkaa: toimia : Ei se funkkaa, vaik antas kenkääki.

• funkkis: funktionalismi

Riimisanakirja

funk rimmaa näiden kanssa:

punk

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

fundamentalismi, fundamentalisti, fundamentalistinen, fundamentalistisesti, funkis, funkkis