fipple
substantiivi
-
Käytetään puhallinsoittimissa, erityisesti huiluissa, ja tarkoittaa osaa, joka ohjaa ilmaa soitinrakenteeseen.
Fipplen muoto vaikuttaa soittimen äänenlaatuun ja sävyyn.
Synonyymisanakirja
fipple
-
nokka, suukappale, tulppa, korkki, tappi.
Mitä tarkoittaa
Fipple on osa puhallinsoittimia, kuten huiluja ja kanteleita, joka toimii äänen muodostajana. Se on yleensä pieni, kapea osa, joka ohjaa ilmaa soitinrakenteeseen ja aiheuttaa värähtelyä, mikä tuottaa äänen. Fipple-soittimissa ääni syntyy, kun soittaja puhaltaa ilmaa fipplen läpi, joka ohjaa ilman virtausta. Fipple-soittimien äänenlaatu ja soittotapa voivat vaihdella suuresti riippuen fipplen muotoilusta ja materiaalista.
Käännökset
| englanti |
suukappale, nokka
puhekieltä The block (typically of wood) that forms the floor of the windway in a wind instrument. |
Riimisanakirja
fipple rimmaa näiden kanssa:
ale, ginger ale, chippendale, kale, riekale, roikale, suikale, kekkale, vonkale, huiskale
Läheisiä sanoja
finni, finninaamainen, finninen, finnitauti, firaabeli, firaabelityö