eräajo
substantiivi
-
kilpa-ajo, jossa osanottajat starttaavat erissä
Hiihtokilpailussa seurataan eräajoa.
Taivutus
yks. nom. eräajo, yks. gen. eräajon, yks. part. eräajoa, yks. ill. eräajoon, mon. gen. eräajojen, mon. part. eräajoja, mon. ill. eräajoihin.
Esimerkit
Kilpailu siirtyi eräajoon.
Kuljettajat näyttivät taitonsa eräajossa.
Eräajon voittaja selvisi vasta lopussa.
Hän harjoitteli eräajoa varten monta kuukautta.
Eräajo vaati keskittymistä ja tarkkuutta.
Käännökset
| englanti |
batch processing |
Läheisiä sanoja
eruptiivinen, erytropoietiini, erä, eräajo, eräalue, eräkulttuuri