epäjatkuvuuskohta
substantiivi
-
Epäjatkuvuuskohta on kohta, jossa funktion tai ilmiön jatkuvuus katkeaa.
Matematiikassa epäjatkuvuuskohtia esiintyy usein, kun funktio ei ole määritelty tietyssä pisteessä.
Mitä tarkoittaa
Epäjatkuvuuskohta (englanniksi 'discontinuity') on käsite matematiikassa, erityisesti analyysissä, joka viittaa pisteeseen, jossa funktio ei ole jatkuva. Tällaisia kohtia voi esiintyä, kun funktio on määritelty vain tietyillä arvoilla tai kun se käyttäytyy epätavallisesti tietyissä pisteissä, kuten esimerkiksi murtoluvuissa, joissa nimittäjä on nolla. Epäjatkuvuuskohtia on eri tyyppejä, kuten hyppäys- tai murtokohdat, ja ne voivat vaikuttaa funktioiden analyysiin ja niiden graafiseen esitykseen.
Käännökset
| englanti |
discontinuity |
| kreikka | ασυνέχεια (f) |
| ruotsi | diskontinuitet |
Riimisanakirja
epäjatkuvuuskohta rimmaa näiden kanssa:
katkeamiskohta, haarautumiskohta, yksityiskohta, taitoskohta, liitoskohta, hankauskohta, vertauskohta, kosketuskohta, risteyskohta, kiinnityskohta
Läheisiä sanoja
epäitsenäisyys, epäjalo, epäjatkuva, epäjatkuvuus, epäjohdonmukainen, epäjohdonmukaisesti