dissociation
substantiivi
-
eristys; psykologinen prosessi, jossa yksilö irrottaa ajatuksiaan, tunteitaan tai muistojaan nykyhetkestä.
Dissosiaatio voi ilmetä eri tavoin, kuten muistinmenetyksenä tai tunne-eristyksenä vaikeissa tilanteissa.
Synonyymisanakirja
dissociation
-
erottaminen, dissosiaatio, jakautuminen, kemiallinen prosessi, kemialliset prosessit, kemiallinen menetelmä, psykologinen tila, psyykkinen tila, mielentila, persoonallisuuden jakautuminen, lievästi jakautunut persoonallisuus.
Mitä tarkoittaa
Dissosiaatio on psykologinen ilmiö, joka tarkoittaa eristyksellistä tilaa, jossa henkilö kokee irtaantuvansa omasta mielestään tai ympäristöstään. Se voi ilmetä erilaisina häiriöinä, kuten dissosiatiivisena identiteettihäiriönä tai muissa psykologisissa tiloissa, joissa yksilö saattaa menettää yhteyden omaan identiteettiinsä tai muistoihinsa. Dissosiaatio voi olla selviytymismekanismi traumaattisissa kokemuksissa, jolloin mieli eristää tai unohtaa tuskalliset muistot tai tunteet. Tämä ilmiö on ollut keskeinen tutkimuskohde psykologian ja psykiatrian aloilla, ja siihen liittyy monia teoreettisia ja käytännöllisiä kysymyksiä.
Käännökset
englanti |
dissosiaatio jakautuminen
persoonallisuuden jakautuminen
The act of dissociate dissociating or disunite disuniting; a state of separation; disunion.
|
Läheisiä sanoja
diskvalifiointi, disponibiliteetti, dispositio, dissidentti, dissonanssi, dissonoida