disjunct
adjektiivi
-
erityisesti eristyksissä tai eristyneenä oleva; ei liity toisiinsa.
Matematiikassa disjunktit joukkojen yhdistelmät ovat eristyksissä toisistaan.
Synonyymisanakirja
disjunct
-
katkonainen, epäyhtenäinen, eri, erillinen, erillis-, erotettu, syrjäinen.
Mitä tarkoittaa
Disjunktiivi tarkoittaa tilaa, jossa kaksi tai useampi elementti tai joukko ovat eristyksissä toisistaan, eikä niillä ole yhteisiä osia. Tämä käsite on erityisen tärkeä matematiikassa, logiikassa ja filosofiassa, missä se liittyy joukkojen teoriaan ja erilaisten loogisten lauseiden erottamiseen. Esimerkiksi kahden joukon A ja B sanotaan olevan disjunktit, jos niiden leikkaus on tyhjä joukko. Disjunktiivisuus voi myös esiintyä konteksteissa, kuten musiikissa tai kielitieteessä, joissa elementit ovat toisistaan riippumattomia.
Käännökset
| englanti |
epäyhtenäinen erotettu syvään osittunut
hyppäyksittäinen
puhekieltä One of multiple propositions, any of which, if true, confirm the validity of another proposition (a disjunction) |
Läheisiä sanoja
direktoraatti, dirhami, disc jockey, disinformaatio, disjunktiivikonjunktio, disjunktiivinen