disjoint

adjektiivi

  1. Eri osat tai elementit, jotka eivät kuulu samaan kokonaisuuteen tai jotka eivät vaikuta toisiinsa.

    Kaksi joukkoa ovat disjoint, jos niillä ei ole yhteisiä alkioita.

Synonyymisanakirja

disjoint

  1. eri, erillinen, erillis-, irrallinen, erottaa, irrottaa, jakaa, irrota.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Termi 'disjoint' käytetään usein matematiikassa ja erityisesti joukoteoriassa kuvaamaan joukkoja, jotka eivät jaa yhtään yhteistä elementtiä. Esimerkiksi, jos A = {1, 2, 3} ja B = {4, 5, 6}, niin A ja B ovat disjoint, koska niiden välillä ei ole yhtään yhteistä alkiota. Disjoint-joukot ovat tärkeitä monilla aloilla, mukaan lukien tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede, koska ne auttavat organisoimaan ja analysoimaan tietoa erillisinä kokonaisuuksina.

Käännökset

englanti

irrottaa

irtautua

irrallinen

jakaa osiin not smooth or continuous; disjointed
puhekieltä (not used in the comparative or superlative) Of two or more sets, having no members in common; having an intersection equal to the empty set.
To render disjointAdjective disjoint; to remove a connection, linkage, or intersection.

to disjoint limbs; to disjoint bones; to disjoint poultry by carving

Prior
Yet what could swords or poisons, racks or flame, / But mangle and disjoint the brittle frame?
Longfellow
Some half-ruined wall / Disjointed and about to fall.
To break the natural order and relations of; to make incoherent.

a disjointed speech

To fall into pieces.

(rfquotek)

(past participle of)
English disjoint, unattached

Riimisanakirja

disjoint rimmaa näiden kanssa:

croissant, management, understatement, establishment, vol-au-vent

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro