ding
substantiivi
-
pieni, terävä ääni, joka syntyy esimerkiksi metallin iskeytymisestä toiseen metalliin.
Kello teki hiljaisen ding-äänen, kun se vaihtoi tuntia.
Synonyymisanakirja
ding
-
jälki, tahra, vika, lommo, kuhmu, painuma, nirhama, kolhu, kolo, naarmu, ääni, kilahdus, kilistä, helistä, soida.
Mitä tarkoittaa
Ding on ääni, joka syntyy usein metalliesineiden törmäyksestä tai kun jokin pieni esine putoaa kovalle pinnalle. Sitä käytetään myös kuvaamaan erilaisia merkkejä tai hälytysääniä, kuten kellojen tai sähköisten laitteiden ääniä. Ding-ääntä käytetään myös kielikuvana, joka voi viitata äkilliseen oivallukseen tai ajatukseen.
Käännökset
| englanti |
kolhu, kuhmu kilahdus
soida
puhekieltä Very minor damage, a small dent or chip.
To dash; to throw violently. Milton puhekieltä To inflict minor damage upon, especially by hitting or striking. puhekieltä To fire or reject.
puhekieltä To mishit (a golf ball). A high-pitched sound of a bell, especially with wearisome continuance. puhekieltä To make high-pitched sound like a bell. Washington Irving puhekieltä To keep repeating; impress by reiteration, with reference to the monotonous striking of a bell. 1884, Oswald Crawfurd, English comic dramatists: puhekieltä To level up Ancient Chinese vessel with legs and a lid. (l) matter, thing (nl-verb form of) wedge thickset person puhekieltä wedge; pack tightly, stuff puhekieltä make compact; knit, knead dint puhekieltä dint (nonstandard spelling of) to beat, hit, strike to beat, excel, defeat 1817, (w), Rob Roy, II.3: |
Slangisanakirja
-
dingot: Dingo-yhtyeen ihailijat
Läheisiä sanoja
dimensio, diminuendo, diminutiivi, diminutiivinen, dinosaurus, diodi