clattering

substantiivi

1. kova, rytmikkäästi tapahtuva ääni, joka syntyy esineiden törmätessä toisiinsa tai liikkuessa nopeasti.

   Vanhat astiat alkoivat kilistä ja klappaa kaapissa, kun tuuli puhalsi ikkunasta sisään.

Mitä tarkoittaa

Klappaus viittaa ääniin, jotka syntyvät, kun esineet, kuten astiat tai metalliesineet, törmäävät toisiinsa. Se voi esiintyä monissa konteksteissa, kuten keittiössä, työpaikoilla tai teollisuudessa, ja se voi olla merkki liikkuvasta tai kaatuvasta esineestä. Klappaus voi myös viitata rytmikkääseen ääneen, joka syntyy esimerkiksi tanssimisesta tai muusta liikunnasta, jossa jalat osuvat maahan tai toisiinsa.

Käännökset

Riimisanakirja

clattering rimmaa näiden kanssa:

catering

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

cirruspilvi, city, citykulttuuri, civis, clearing, clearingkurssi