appellative

substantiivi

  1. nimitys, joka viittaa yleiseen luokkaan tai kategoriaan, ei tiettyyn yksilöön.

    Suomen kielessä on useita appellatiivisia sanoja, jotka kuvaavat yleisiä asioita, kuten puu tai auto.

Synonyymisanakirja

appellative

  1. nimeävä, osoittava, nimenanto-, nimitys-, nimittävä, nimi, kutsumanimi, lempinimi, lisänimi, liikanimi, nimitys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Appellatiiviset sanat ovat kielitieteellisiä termejä, jotka viittaavat yleisiin nimityksiin tai luokkiin, kun taas spesifiset tai yksilölliset nimitykset, kuten omat nimitykset, ovat erottuvia. Esimerkiksi sana 'kissa' on appellatiivinen nimitys, joka viittaa kaikkiin kissoihin, kun taas 'Miau' olisi spesifinen nimi tietylle kissalle. Appellatiiviset nimet ovat tärkeitä kielissä, koska ne mahdollistavat kommunikoinnin yleisistä käsitteistä sekä luokkien ja kategorioiden muodostamisen.

Käännökset

englanti

nimitys

nimitys-, nimenanto-

appellatiivinen puhekieltä Of or pertaining to an appellative noun or common noun.
Of or pertaining to ascribing name names.

(rfquotek)

A common noun.
An epithet.
(feminine of)
(inflection of)

Riimisanakirja

appellative rimmaa näiden kanssa:

taive, nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive, viive, jive, live, toive, voitontoive

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro